26.2.05

Geenisoppaa

***

kansan kohtalo:
suurmiehet ovat oman
kansan näköä

ja useimmiten kansan
omia valintoja.
siirtolaisilta
tulisi uutta verta,
rajat estävät

saapa kansa kiehua
omaan geenisoppaansa

***

22.2.05

Rannalla

***

joen rannalla
puu piirtyy veteen, virta
jatkaa kulkuaan

maailman aika mataa
ja ihmisen kiirehtii

katsot taaksesi,
Kulkija, elämäsi
katsoo sinua
pihan koivujen
alla lapsuus haikeissa
ajatuksissa

vaivaisen hetken

***

17.2.05

Aina niin kauniisti

***

aina niin kauniisti
laskeuduit hämärässä illassa
mustille, silkkisille lakanoille

yön valo lankesi,
pehmeästi, hunajainen huntu
hyväilemään vaaleaa ihoasi

aina niin kauniisti
käänsit kasvosi kohti kuunvaloa
joka hyväili ihastuneena

niin minä rakastin
sinun notkeita jäseniäsi
ja polttavat silmät

jokainen yö kierrän
käteni unelman ympärille
ja uppoan uneen

aina niin kauniisti

***

16.2.05

Ensilumi

***

yllättävästi
talvi teki vihreän
maan valkoiseksi
myöhäiseen kukkaan
ensilumi hipaisi
kuoleman tunnon

lumen alla tunkevat
juuret kylmän maan turvaan

valkoinen harso
peittää elämän alleen,
ja kuolemankin
jokainen vuosi,
talven tulo yllättää

varomattomat

***

15.2.05

Uneksija

***

haaveilevalle
uni tulee kuin varkain
jatkaa unelmaa

uni muistaa minkä jo
unohdit, Uneksija,
uni on lohdutusta
valvojan vaivoille

unessa löysit
unelman vierestäsi,
voi Uneksijaa,
rakkauden tuska

vei palan sielustasi,
elämä jatkuu

***

14.2.05

Ystävälle

***

muistan ystävää
jokaisena päivänä
enkä vain tänään

***

12.2.05

Mitä tapahtui todella

***

Kuka muistaa ne:

Guizot’n ja Metternich’in,
paavin ja tsaarin
Saksan poliisit,
ja Ranskan radikaalit.

Aikansa tuotteet.

Kakki hävinneet, paitsi,
paavi vielä odottaa.
Marx muistetaan, jossain kai
Saarikoskikin. Menneet

uudet maailmat
synnytetään vanhalla
propagandalla
ajan rihmastoon:

aatteet uusiksi joka
sukupolvelle

***

11.2.05

Hiljaisuudessa

***

hiljaisuudessa
kuulen hengityksesi
rytmikkään laulun
kuiskaisin nimesi, vain
henkäys ihollasi
hiljaisuudessa

huokaistu ajatuskin
kuin myrskytuuli

***

10.2.05

Suljetuin silmin

***

suljetuin silmin
näkee omaan mieleensä
paljon, paremmin

ja sokeana, katsoin
kevään, nuokkuvat kukat

säpsähdin suveen
ja elämäni, kevät
jo takanani

***

9.2.05

Ensiksi

***

mielessäni on
runona pelkkä muoto –
ajatukseton

***

8.2.05

Rytmin kevyt leikki

***

kepeys, kevyt
kosketus, sanojen ja
rytmin leikki
runoilijan unelma—
saavutetaan vain harvoin

***

7.2.05

Vinoon

***

yksin laulaa vain
hiljaisia lauluja—
viininkin kanssa

***

viini kastelee
huulet, kaipauksesta
kostuvat silmät

***

6.2.05

Elämä huutaa

***

elämä näkee
olemattomuuden, ja
huutaa luomistaan

***

elämä tyhjä
sieluttomalla, mutta
sijaansa tottuu

***

5.2.05

Blokki

***

Pegasos lentää
kaikkina aikoina, jos
antaa sen mennä
sika lentää harvemmin
on sitten näyttävämpää

***

runoilijalla
blokki, kuin suma kosken
suulla, masentaa

***

4.2.05

Yhden kerran

***

tiedon reunalla
joki, jota katsomme
vain yhden kerran

***

3.2.05

Rauha maassa

***

yön selkä musta -
tähdetkään eivät pääse
koloistaan ulos
maa on rauhassa
itsensä kanssa, muista
se ei välitä

hiljaisuus! ravintoa
öiden ajatuksille,
liikenne kuuluu

niin kuin kosken kohina
torkkuvan korvaan

***

2.2.05

Panhuilu

***

Pan-huilun ääni
viekoittelee, huoleton
vastaa kutsuunsa

Rauhattomatkin,
kuulevat kyllä aina
eivät innostu

sorkat vilkkuvat, varo,
varomaton, elämää

***

1.2.05

Aamulla

***

Aamun uneksin
venyttelin itseni
sitten kuuntelin
lintujen ääni, kantaa
laiskan naapurin pihaan

***