13.5.05

Juuret

***

ja rakasta minua
sitä varten minä sanoin: kyllä
suostuin
siivoamaa ja
tekemään lapsesi

kaivoin juureni sinuun
siksi
katsoin ihaillen
kun lausuit, ikuisia
ajatuksiasi, etsit
itseäsi

että rakastaisit
ja rakkaus on kulutettava loppuun

erehtyminen on vaikeaa,
mutta paluu on alkua—ei tappio,
jokainen risteys on voitettava,
juuret katkaistava
voidakseen lentää

muistan
ensimmäistä hetkeä—
kipu jatkuu

***

2 kommenttia:

kepeys kirjoitti...

Runoäänesi on melko mitäänsanomaton ja tavallinen. Kieli eikä ajatus yllätä. Mutta kyllä noissa varmaankin mahdolisuuksia on, jos se puuttuva palanen löytyy. Sellaisia ajatuksia itselleni tuli.

hanhensulka kirjoitti...

Kiitos käynistä ja kommentista, kepeys, opetteluahan tämä on, niin kuin elämä muutenkin.