ajatuksen voima

nuku rauhassa, levoton sielu,
lepata olemattomuudessasi
toiveista kudotussa
ja unista

ja ajatuksen häilyvästä liekistä
joka voi kasvaa vuoriksi
ja siirrellä niitä ja vilkaista
taivaanrannan taakse

rakasta arkeasi, levoton sielu,
kuin lapsuuden kevättä
ja nuoruuden suvea
ja syksyäsi

ennen kuin talvi pudottaa
viimeisen hapertuneen
lehtesi

Tämä oli runotorstain (38. haasteen) inspiroima, mutta ei oikein sittenkään sopinut sen teemaan.

Sininen hämärä

Minä etsin totuutta takaani
ei näy siellä
sinisessä hämärässä
onnuttujen sinisten ajatusten seassa
eikä unien vaaleanpunaisilla untuvilla
tomupilvillä

Se on tuossa edessäni

tunnen sen jo kutittavan kynsiäni
ei näy vielä
huomispäivien usvassa
eikä ajan huikean matalalla vuorella
vaikka sille kiipeänkin ahneesti
kuin silmitön mato
mädäntyvään omenaan.

Inspiraatio tälle siniselle runolle tuli Runotorstaista (37. haaste), tämän viikon kannustimena oli sana sininen.

Satulinna

Satulinnani
loisti kirkkaana sinisillä vuorilla
punahehkuisena
sylinpehmein seinin
Meren utuisilla vuorilla

Sitten kuulen,
suolainen tuuli puhuu,
ja näen,
vaahtopäiset ratsastajat huojuttavat aaltoja
Ja kutsuvat huudot
kaikuina ajan takaa unen rajoilta
utuiselta Mereltä

En unohtanut teitä
alkuöitteni unet
ja päivieni

pelkäsin Merta