***
Tuuli puhalsi
yli ruohon, se taipui -
niin kuin tuulikin
***
8.7.08
21.6.08
Juhannustaika
Juhannusyönä
näet rakkaasi oikein
avoimin silmin
Uudelleen lämmitettynä Runotorstain 213. haasteeksi, sana 'taiat'.
näet rakkaasi oikein
avoimin silmin
Uudelleen lämmitettynä Runotorstain 213. haasteeksi, sana 'taiat'.
20.6.08
Yötön
Yöhön on matkaa
päiviä. Rakkaat tunnit
siipisulkani
putoavat merellä
ihanat unelmani
jo aurinko laskee niin
punaisena verenä
satamassani
lepattavat tervatut
verkot, kuin korpit
Runotorstain inspiroima myös, 95. haaste, inspiraationa on kuva auringonlaskun palvojasta.
päiviä. Rakkaat tunnit
siipisulkani
putoavat merellä
ihanat unelmani
jo aurinko laskee niin
punaisena verenä
satamassani
lepattavat tervatut
verkot, kuin korpit
Runotorstain inspiroima myös, 95. haaste, inspiraationa on kuva auringonlaskun palvojasta.
16.6.08
Luostarin rukoilijat
Luostarin yössä ei liiku muu kuin
toiveikas hiiri
ja munkin arka käsi
ohuen peiton alla.
Hiiri rukoilee
että kissa olisi sokea
ja munkki, että Jumala.
Kissa vain nukkuu,
silmät kiinni ja
rukoilee että saisi
jumalallisen maukasta hiirtä.
Ja Hänkin nukkuu
häiriintymättä ikiunta
mutta kuulee
sattumalta
munkin rukouksen
Runotorstain inspiroima myös, 94. haaste, teemasanana "sattuma".
toiveikas hiiri
ja munkin arka käsi
ohuen peiton alla.
Hiiri rukoilee
että kissa olisi sokea
ja munkki, että Jumala.
Kissa vain nukkuu,
silmät kiinni ja
rukoilee että saisi
jumalallisen maukasta hiirtä.
Ja Hänkin nukkuu
häiriintymättä ikiunta
mutta kuulee
sattumalta
munkin rukouksen
Runotorstain inspiroima myös, 94. haaste, teemasanana "sattuma".
30.5.08
Sanojen metsä
Triljoonat runot
kutsuvat löytäjäänsä,
Sanojen Metsä
kuiskii kuulijan yllä
- mutta nauraa partaansa
kutsuvat löytäjäänsä,
Sanojen Metsä
kuiskii kuulijan yllä
- mutta nauraa partaansa
27.5.08
Intermetso
Niin vaihtuivat vuodenajat
nuo tummat kiitävät metsonsiivet.
Ja mitä tapahtui? Ei mitään
suuria. Pienhiukkaset vain
tanssivat ja eksyivät lähekkäin.
"Ei ole avaruutta,
ilman ainetta."
Tai ainetta ilman avaruutta.
Niin sielu löysi sijansa
eksyneistä elementeistä, hataran
luolan asunnoksi ja matka-astiaksi
ja värisi, punaisen hetkensä
Kunnes aika
- tai mahdollisesti joku jumalista -
nauraa auki näkymättömät siteet
ja lakaisee tomun takaisin
matonkulman alle
Vain henki jää, kuiskittuna
jonkun toisen seinään
tunteina, ajatuksina ja sanoinakin
mistään riippumatta
aineettomana niin kuin aina
Vaihtaen vuodenajat
aikansa kuluksi
nuo tummat kiitävät metsonsiivet.
Ja mitä tapahtui? Ei mitään
suuria. Pienhiukkaset vain
tanssivat ja eksyivät lähekkäin.
"Ei ole avaruutta,
ilman ainetta."
Tai ainetta ilman avaruutta.
Niin sielu löysi sijansa
eksyneistä elementeistä, hataran
luolan asunnoksi ja matka-astiaksi
ja värisi, punaisen hetkensä
Kunnes aika
- tai mahdollisesti joku jumalista -
nauraa auki näkymättömät siteet
ja lakaisee tomun takaisin
matonkulman alle
Vain henki jää, kuiskittuna
jonkun toisen seinään
tunteina, ajatuksina ja sanoinakin
mistään riippumatta
aineettomana niin kuin aina
Vaihtaen vuodenajat
aikansa kuluksi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)